Suomessa on lähtenyt käyntiin teollisen mittakaavan aurinkosähköpuistojen suunnittelu- ja rakentamisbuumi. Kokonaisuuden kannalta paneeleita kannattaisi ensisijaisesti asentaa rakennusten katoille, joutomaille ja tyhjille teollisuusalueille. Ja erityisesti: luonnon monimuotoisuutta ja arvokasta luontoa ei saa tuhota aurinkopuistojen alta.
Metsänomistajat haluavat rakentaa isoja aurinkopuistoja kuitenkin myös talousmetsiinsä, erityisesti voimalinjojen läheisyyteen. Paneelikenttä pienentää tällöin metsäalaa ja maapohjan luontaista hiilensidontakykyä. On hyvä kuitenkin pitää mielessä, että aurinkopaneelien päästöjentorjuntakyky on ylivoimainen, helposti yli kolmesataakertainen, suomalaisen talousmetsän hiilensidontakykyyn verrattuna.
Piipohjaisten (c-Si), yksipuoleisten paneelien keskimääräinen vuosituotanto eteläisessä Suomessa on n. 900 Wh/Wp (Motiva 2024). Jos sama sähkö tuotettaisiin kivihiilellä lauhdevoimalassa (ominaispäästö n. 0,9 g CO2/Wh (IEA, 2024)) olisivat päästöt (900 Wh * 0,9 g CO2/Wh =) 810 g CO2.
Stora Enson (2024) mukaan hehtaari suomalaista metsää sitoo keskimäärin noin 4 700 kiloa hiilidioksidia vuodessa eli 470 g CO₂/m2 (Stora Enso, 2024). Kun otetaan huomioon, että yksi piikkiwatti aurinkosähkökapasiteettia vaatii tyypillisesti noin 0,005 neliömetrin pinta-alan (Motiva 2024), niin samalla pinta-alalla, missä kasvava metsä sitoo 470 g CO₂, korvaa aurinkopaneeli kivihiilisähköntuotannon päästöjä (200 * 810 g CO2 =) 162000 g CO2 . Ero on siis yli 300 kertainen paneelien hyväksi.
Mikäli talousmetsä ei pidä sisällään erityisiä saatikka suojeltavia luontoarvoja, eivätkä puistot aiheuta hankalasti korvattavia haittoja metsien virkistyskäytölle taajamien läheisyydessä, en pitäisi erityisen pahana aurinkopuistojen rakentamista talousmetsiin. Puistot tulevat joka tapauksessa rajoittumaan kustannussyistä voimalinjojen lähelle ja haukkaavat Suomen talousmetsistä vain murto-osan. Sellaisen toiveen metsänomistajille ja politiikkatavoitteen eduskunnalle kuitenkin esitän, että aurinkopuistojen rakentajat suojelisivat ekologisen kompensoinnin hengessä luontoarvoiltaan merkittävää metsää pinta-alaltaan aurinkopuiston verran toisaalla.
Kirjoitus on julkaistu myös TalousVihreiden blogissa 4.12.2024, https://talousvihreat.fi/2024/12/04/talousmetsiin-tulee-voida-rakentaa-aurinkopuistoja/
Lähteet:
IEA 2024, Average CO2 intensity of power generation from coal power plants, 2000-2020, https://www.iea.org/data-and-statistics/charts/average-co2-intensity-of-power-generation-from-coal-power-plants-2000-2020?
Stora Enso 2024 “Hyvin hoidettu metsä on ilmastoteko“, https://www.storaensometsa.fi/hyvin-hoidettu-metsa-on-ilmastoteko/?
Motiva 2024 “Aurinkosähköjärjestelmän teho”, https://www.motiva.fi/ratkaisut/uusiutuva_energia/aurinkosahko/jarjestelman_valinta/aurinkosahkojarjestelman_teho
Otsikkokuva on pyydetty ChatGPT:ltä kehotteella: ”Tee minulle kuva isosta aurinkosähköpuistosta suomalaisen kangasmetsän keskellä voimalinjan läheisyydessä.