Kuvassa ylitämme Alppeja Bernina Expressillä. Tuolla kohtaa, Brusiossa, rata tekee täyden silmukan. Laitumella sveitsiläisiä Rätisches Grauvieh -maatiasnautoja, luulisin!
Nykyteknologialla maata pitkin matkaaminen junalla on ilmastoystävällisin tapa matkustaa, pyöräilyn ja purjehtimisen ohella.
Lapsiperheen matkailu maata pitkin onnistuu
Kesällä 2018 kävimme perheenä junalla Kroatiassa ja viime kesänä teimme 10 maan Interrail-matkan Länsi-Euroopassa. Ensimmäisellä kerralla lapset olivat 6 ja 8 vuotiaita. Lievää matkapahoinvointia Tukholman ja Malmön välillä lukuunottamatta reissaaminen sujui tosi hyvin noinkin pienten ja vilkkaiden lasten kanssa. Olihan junamatkustus kuitenkin jännää ja matkan varrella tuli nähtyä useampiakin lapsia ilahduttaneita paikkoja, kuten Legolandia Billundissa, eläintarha Berliinissä, pienoismallimaailma Hampurissa ja Tivoli Kööpenhaminassa.
Viime kesänä lapset olivat sitten isompia ja ottivat junailun paljon coolimmin, muutamia tiukkoja tilanteita ehkä lukuunottamatta. Rankat tulvat Etelä-Saksassa saivat meidät muuttamaan matkasuunnitelmia emmekä menneet Berliinistä Muncheniin vaan Prahaan. Junasta myöhästyminen Gironassa aiheutti kyllä sydämentykytyksiä vanhemmillekin.
Kummallakin kerralla hyödynsimme yöjunia ja makuuvaunuja. Toistaiseksi reittejä ei ole aivan mahdottomasti ja eikä yhdistäminen Interrail-passeihin ihan mutkatonta. Yöjunatarjonta lisääntyy Euroopassa kovaa vauhtia ja esimerkiksi Tukholma – Berliini välille on jo kaksi yhteyttä kahdelta eri yhtiöltä. Tämä puoli junamatkailusta vaatii kuitenkin vielä jonkinmoista etukäteissuunnittelua.
Kotimaassa junamatkustus on helppoa. Lapissa olemme käyneet yleensä autojunalla jolloin junalla mennään ensin Rovaniemelle tai Kemijärvelle. Siitä sitten ruokakaupan kautta mökkikohteeseen autolla ja sama reitti takaisin. Autojunien hinnoissa oma kipuraja on kuitenkin tulossa vastaan, ja tähän on toivottavasti tulossa VR:lle kilpailua sekä lisää kapasiteettia lähivuosina.
Työmatkojen hallinnossa on kehittämisen varaa
Työmatkustus Eurooppaan junaillen onkin sitten oma lukunsa, jota rajoittaa paitsi valtion matkustusohjesääntö myös työlainsäädäntö, sillä, niin hassulta kuin se tuntuukin, työnteko työmatkalla ei valtion organisaatiossa ole ihan itsestäänselvästi ok. Toissa keväänä onnistuimme yhdessä työnantajan kanssa järjestelyissä niin, että matka viikon kurssille Etelä-Ranskaan oli junalla mahdollista. Hallinnolliset ongelmat vaivaavat myös kodin ja työpaikan välillä matkaamista. Jos olet etupäässä etätyötä Pieksämäellä tekevä ja lähityötoimisto on Helsingissä, et virallisesti voi tehdä töitä junassa matkalla kodin ja toimiston välillä. Tekstien lukeminen toimistolla, etätöissä kotona tai junassa on kuitenkin aika lailla sama asia.
Vaikka sähkölentokoneet ovatkin ihan nurkan takana, on junamatkailun kehittäminen jatkossakin tärkeää. Itse laittaisin Suomessa paukkuja aidon kilpailutilanteen avaamiseen henkilöliikenteessä, nettiyhteyksien parantamiseen junissa (esim. korvaavana investointina puolentoista tunnin Turun junan sijaan) sekä edellämainittujen hallinnollisten esteiden poistamiseen työmatkoilla. Isona visiona ovat sitten yhteiseurooppalaiset, mantereen laidasta laitaan kulkevat luotijunat ja tiheä yöjunaverkosto.
Julkaisin kirjoituksen myös facessa 12.12.224 (https://www.facebook.com/photo?fbid=10163003758462780&set=a.10152732458782780)